Putkiremontti valmistui keskiviikkona, ja vieläpä täysin aikataulussa. Kymmenen päivää siihen meni. Nyt kotona on taas kaikki ihanuudet: toimivat viemärit, juokseva vesi ja sisävessa. Jihuu!
Kylppäri näyttää nyt tältä ainakin vuoden loppuun. Isomman rempan teemme linjasaneerauksen kakkosvaiheessa.
Nyt kun olen kahden edellisen postin verran kauhistellut putkiremontin kamaluutta, täytyy rehellisyyden nimissä ja jälkiviisaana sanoa, että ei se nyt niin kamalaa ollutkaan. Tai no hetkittäin oli, mutta kymmenen päivän putkiremontti on oikeasti aika iisi verrattuna muilta kuulemiini kuuden kuukauden evakkotarinoihin. Niihin verrattuna tämä oli todellinen pikaputkiremontti – jos ei Suomen nopein, niin ainakin nopeimmasta päästä.
Taloyhtiömme putkiremontin urakoitsija on Consti. Täytyy antaa heille kiitosta useammastakin asiasta.
- Suojaaminen. Lattiat ja kalusteet suojattiin luvatusti.
- Ystävällisyys. Remonttimiehet olivat mukavia. Se tuntui yllättävän tärkeältä, kun jotain tyyppejä pyörii omassa kodissa pitkin päivää.
- Nopeus. Remontin luvattiin kestävän 10 päivää ja 10. päivänä oli valmista. En ole aiemmin kuullut kovin monesta putkiremontista, joka olisi pysynyt aikataulussaan.
- Siisteys. Remonttimiehet ovat kuuluja siitä, että he eivät paljon jälkiään siivoile, ainakaan huolella. Meillä oli siivottu.
Ainoastaan vessan oven karmit olivat ottaneet vähän hittiä. Ilmeisesti se iso musta sukitusmasiina ei meinannut mahtua ovesta sisään. Ja valkoisen ammeen pohjalle jäi vähän tahraa, joka ei lähde pois, mutta kaiken kaikkiaan nuo ovat pikkujuttuja.
Kauhistelin aiemmin ammeen kylkeen ilmaantunutta reikää. Fiksasivat sen tuolla valkoisella levyllä, mikä välttää meille hyvin isompaa kylppäriremonttia odotellessa.
Kannattaako sukitus?
Aika moni on ääneen epäillyt, onko tällainen sukittamalla tehty pikaremontti kestävä ratkaisu. Ilmeisesti ihmiset muistelevat jotain uutisoituja kauhutarinoita pieleen menneistä sukituksista. Olen itsekin pohtinut tätä ja todennut, että näissä asioissa kaltaiseni maallikko on täysin ammattilaisten propagandan varassa. Menetelmät ovat ymmärtääkseni kehittyneet samalla, kun sukitukset ovat yleistyneet. Juuri nyt olen taipuvainen uskomaan, että hyvin tehty sukitusremontti on järkevä ja asukkaille inhimillinen ratkaisu niissä taloissa, joihin se sopii.
Voi tietysti olla, että joudun pyörtämään hyvät puheeni parin kuukauden tai vuoden kuluttua, jos talossamme paljastuu ongelmia. Consti itse kutsuu menetelmäänsä sujuttamiseksi ja väittää, että uudistettujen putkien arvioitu kestoikä on 50 vuotta . Sehän melkein vastaisi kokonaan uusien putkien käyttöikää. He lupaavat työlleen kymmenen vuoden vuotamattomuustakuun. Katetta Constin väitteille tuo se, että VTT on myöntänyt heille menetelmäsertifikaatin ja että Lähivakuutus suostuu vakuuttamaan Constin saneeraamat putket uusina putkina. Constin mukaan sukitetuista putkista tulee itsekantavia, eli ne kestävät, vaikka vanha putki murenisi uuden sisäpinnan päältä.
Sikäli kun lupaukset pitävät, minusta on pelkästään järkevää, ettei yhtiössämme lähdetty tekemään kalliimpaa, perinteistä putkiremonttia. Vanhojen putkien piikkaaminen esiin ja vaihtaminen uusiin on melkoista möyrintää. Kavereiltani olen kuullut, että uudetkin putket voivat paukahtaa rikki hetipian remontin valmistuttua, jos hommat on tehty huonosti.
Veikkaan, että oikea ja paras menetelmä riippuu kohteesta. Ja lopputulos siitä, kuinka laadukasta jälkeä valittu urakoitsija tekee, olipa menetelmä mikä hyvänsä.
-Anne
Toimittajan takapiha 