Putkiremonttipäiväkirja, osa 2: Ihmisen ikävä viemärin luo

Tässä jatkoa edelliseen postiini putkiremontista. Ällötysvaroitus on edelleen voimassa.

Uusi vessanpönttö odottaa eteisessä asentamistaan. Aion halata sitä, kunhan se pääsee paikalleen ja toimii.

Uusi vessanpönttö odottaa eteisessä asentamistaan. Halaan sitä, kunhan se pääsee paikalleen ja toimii.

4.-7. remonttipäivä, torstaista sunnuntaihin

Havaintoja putkiremontista loppuviikon varrelta. Tilanne ei ole eskaloitunut, eli mitään asuntoon leviäviä pölypilviä tai muita sietämättömiä yllätyksiä ei ole sattunut. Muutamia pienempiä ikävyyksiä on tullut vastaan.

  1. Kuten jo viimeksi arvelin, parvekkeellamme vaaniva kuivakäymälä oli pakko tyhjentää. Ihana O armahti minut tietämästä koko kammottavasta hommasta mitään. Lupaan nyt tehdä ahkerasti paljon kaikkia naistentöitä. Minusta miestentöitä ovat ne, joihin liittyy *sitä* ja loput työt ovat molempien töitä. Mutta näin tasa-arvon nimissä voin esim. tarjoutua ompelemaan O:lle jonkun napin… vaikka monta nappia ;).
  2. Kohdan 1. lisäksi ällöttävintä tässä hommassa ovat olleet työmiesten levittämät, alun perin valkoiset suojapaperit vessassa, eteisessä ja keittiössä. Ne ovat muuttuneet päivä päivältä likaisemmiksi. Osa liasta on tietysti ulkoa kengissä kantautunutta, mutta työmiesten kengissä leviää myös vessan viemäristä noussutta ruskeaa röppöä eli *sitä*. Pölyääkö se kuivuessaan myös hengitysilmaan, en halua tietää. En suosittele putkiremontin, edes sukituksen, keskellä asumista niille, joiden lattioilla mönkii karvaisia tai karvattomia tyyppejä.
  3. Suojapapereita ei voi oikein imuroida repimättä niitä. Koska käyn hitaalla, tajusin vasta perjantaina, että meillähän on varrellinen rikkaimuri, joka ei ole niin tehokas ja soveltui siksi tuohon hommaan erinomaisesti. Viikon välähdys!
  4. Olen ajatellut vessoja ja vessassa käymistä viimeksi yhtä paljon 14-vuotiaana, elämäni tähän asti ainoalla vaellusretkellä Ruotsin Lapissa. Siellä oli niin järkyttävän paljon itikoita, etten uskaltanut laskea housuja alas. Tällä viikolla olen suunnitellut reittejäni ja menojani niin, että pääsisin jossakin sisävessaan. Yhtenä iltana tein iltapesunkin pesemällä meikit saippualla erään ravintolan vessassa. Kiitos vaan heille lavuaarin lainasta.
  5. Olimme kuvitelleet, että remonttityöt taukoavat viikonlopuksi. No, perjantaiaamuna koitti pieni synkkä hetki, kun työmiehet toivat lapun, että työt alkavat klo 08 myös lauantaina ja sunnuntaina. Pitää toki olla tyytyväinen, kun homma etenee vauhdilla, mutta ajatus aamulla alkavasta metelistä ja viikonlopusta kuivakäymälän armoilla ei hotsittanut. Päätin paeta lauantain ja sunnuntain väliseksi yöksi ystäväni sekä hänen viemärinsä ja suihkunsa suloiseen seuraan. Naistenpäivän blinikestitkin pidettiin, kiitos Myy.
Röppöä vessan lattialla.

Röppöä vessan lattialla.

Viemärit ovat saaneet sisäänsä uuden harmaan pinnan. Mitään tietämättä oletan sen olevan epoksia, jolla putkien sisään tullut sukka oli määrä kyllästää.

Viemärit ovat saaneet sisäänsä uuden harmaan pinnan. Mitään tietämättä oletan sen olevan epoksia, jolla putkien sisään tullut sukka oli määrä kyllästää.

Onnistuin luuhaamaan kylillä tämän sunnuntainkin melkein kokonaisuudessaan, kun kävin pelaamassa ja syötiin ulkona. Viemäri- ja ruokapuheet sopivat heikohkosti yhteen, mutta kerron silti, että Loosisterista saa mainiota pizzaa.

Illalla kotiovessa odotti iloinen yllätys. Työmiesten muistilappu: ”Saa kalustaa”. JEE! Voiko olla, että keskiviikkona on luvatusti valmista?

-Anne

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s