sukututkimus

Mitä isoisä tai isoäiti teki sodassa? – Kansallisarkisto tietää

Miten selvittää yksittäisen sotamiehen tai lotan vaiheet rintamalla? Tämän kysymyksen kanssa pähkäilin joitakin vuosia sitten, kun aloin selvittää pappani joukko-osastoja talvi- ja jatkosodissa kirjaani varten. Netistä löytyi tuolloin apua laihanlaisesti, eivätkä nytkään löytyvät ohjeet ole minusta kovin selkeitä. Siksi jaan tässä vinkkejä, jotka toivottavasti helpottavat jonkun muun selvitysurakkaa.

Sukulaiseni olivat säilyttäneet papan sotilaspassin. Siitä oli apua, mutta se ei ole välttämätön eikä kannata jättäytyä sen tietojen varaan. Kansallisarkistosta löytyvä kantakortti kertoo sotilaasta enemmän. Kerron sen tilaamisesta omassa postissaan.

Sotilaspassin lisäksi minulla oli käytössäni papan sotakirjeet. Niissä ei ole paikannimiä, ja osoitekin oli ”salakoodattu” tiettyyn joukko-osastoon viittaavaksi kirjain- ja numerosarjaksi talvisodan loppupuolelta lähtien. Jatkosodan kirjeosoitteiden peitelukuja on mahdollista avata Pentti Kopsan kokoaman luettelon avulla, mutta parhaat ja tarkat tiedot löytyvät kantakortista.

Kun kantakortti on tilattu ja siitä selvinnyt tarkasti, mihin joukko-osastoihin tutkittava henkilö on missäkin vaiheessa sotaa kuulunut, voi aloittaa varsinaisen selvitystyön sotapäiväkirjoista. Osin jo talvisodassa mutta aivan erityisesti jatkosodassa jokaisen joukko-osaston tai ”yksikön” kuului pitää omaa sotapäiväkirjaansa sotatapahtumista. Hyvällä tuurilla niistä voi bongata jopa tutkimansa henkilön nimen. Rivisotamiehen tapauksessa se on harvinaisempaa – en löytänyt pappani nimeä. Nimi saattaa löytyä, jos sotilas teki erityisiä urotekoja tai jos päiväkirjanpitäjä oli poikkeuksellisen ahkera kirjoittaja. Päiväkirjojen sisältö siis vaihtelee kirjoittajan aktiivisuuden ja sotatilanteen vaikeuden mukaan. Tiukassa paikassa ei ollut aikaa kirjoitella. Yleensä päiväkirjasta käy ilmi ainakin se, missä ja milloin joukko liikkui ja mihin taisteluihin se osallistui.

Kuvakaappaus talvisodan jalkaväkirykmentti 40:n, 1. pataljoonan (I/JR 40) sotapäiväkirjasta Kansallisarkiston digitaaliarkistossa. Pappani taisteli 1/JR 40:ssä.

Kuvakaappaus talvisodan jalkaväkirykmentti 40:n, 1. pataljoonan (I/JR 40) sotapäiväkirjasta Kansallisarkiston digitaaliarkistossa. Pappani määrättiin 1/JR 40:een.

Oma kirjani ei olisi varmaan vieläkään valmis, ellei Kansallisarkisto olisi hiljattain digitoinut kaikki sotapäiväkirjat (jee!). Eli niitä voi lukea missä tahansa nettiyhteyden päässä.  Sotapäiväkirjoihin pääset käsiksi täällä. Voit myös käyttää digitaaliarkiston haku-toimintoa, mutta palvelun ohjeet ovat käyttäjän näkökulmasta surkeat. Huomaa esimerkiksi, ettet löydä joukko-osastoja lyhenteinä, vaan kantakortin ”JR 40” täytyy kirjoittaa hakuun auki ”jalkaväkirykmentti 40”. Sen jälkeen voit valita hakutuloksista oikean komppanian.

Vaikka enää ei tarvitse tarpoa Kansallisarkistolle tilaamaan ja selaamaan mikrofilmejä, päiväkirjojen parissa palaa tehokkaasti aikaa. Ne on tietysti kirjoitettu käsin ja digitoitu kuvina. Sinne siis tihrustamaan :).

Anne

Kirjani tuli painosta!

Kuva

Kirjan kannen suunnitteli Katri Timonen.

Totta se on, esikoisteokseni on nähnyt päivänvalon. Jei! En ole vielä päässyt sitä hypistelemään, koska omat kappaleeni ovat vasta postissa matkalla Helsinkiin. Olen aika innoissani, olkoonkin, että kyseessä on omakustanne. Kirjan toimittamisessa sivutoimisena harrastuksena vierähti sen verran monta vuotta, että on melkoisen palkitsevaa saada vihdoin valmis teos käsiinsä.

Rakas Eevani – Onni Kaurasen vuodet rintamalla on sotapäiväkirja, joka kertoo pappani vaiheista talvi- ja jatkosodissa. Mummuni Eeva säilytti läpi vuosien kirjeet, jotka pappa kirjoitti rintamalta kotiin. Ennen kuolemaansa mummu jätti kirjeet tyttärelleen, tädilleni Kirstille, joka puolestaan antoi ne minulle. Ajatuksena oli ensin vain kirjoittaa kirjeet puhtaaksi, jotteivät papan sanat katoaisi haurastuvan kirjepaperin mukana.

Sotasensuurin vuoksi kirjeissä ei saanut juuri kertoa sotatapahtumista tai mainita mitään paikannimiä. Sen vuoksi halusin selvittää, missä pappani Onni oli oikeastaan taistellut ja kulloinkin liikkunut. Selvitystyöni pohjalta kirjoitin kirjeille kehyskertomuksen, joka toivottavasti onnistuu laittamaan kirjeet oikeaan kontekstiin.

Blogilla on tarkoitus olla monta käyttötarkoitusta, mutta näin ensialkuun aion jakaa täällä kokemuksiani mikrosotahistorian penkomisesta ja omakustannekirjan kirjoittamisesta. Kokemuksistani saattaa olla hyötyä muille, jotka suunnittelevat omien sukulaistensa sotavaiheiden selvittämistä.

-Anne